AMMATTIKESÄTEATTERI LAHDESSA


Kesäteatterissa valtava matkailutulo

Kesäteatteri on suomalainen erikoisuus. Missään muualla maailmassa se ei ole yhtä suosittua. Harrastajateattereita on satoja, ammattiteattereitakin kymmeniä. Kesäteatterit keräävät varovaisimmakin arvion mukaan reilut miljoona kävijää kesässä.

Suomen mittakaavassa suurimmat kesäteatteripaikkakunnat ovat Turku ja Tampere. Turussa sen neljä ammattikesäteatteria myy kesässä yli 90.000 lippua, yli 0,5 lippua/asukas. Tampereella kolme ammattikesäteatteria myy yli 85.000 lippua, miltei 0,4 lippua/asukas. Teatterin tiedotuskeskus laskee Lahdessa ammattikesäteatteriksi vain Laukesin, mutta vaikka Pesäkalliokin lasketaan mukaan, myydään meillä kesässä 10.000 lippua, alle 0,1 lippua/asukas. Kasvunvaraa siis on.

Kesäteatterikävijä kuluttaa käynnillään keskimäärin noin 60 euroa (joidenkin selvitysten mukaan paljon enemmän). Kesäteatterissa käynti on usein koko päivän perinteikäs kesäretki: Käydään muissakin kohteissa, kaupoilla, syömässä, oluella ja jäätelöllä. Moni myös majoittuu esityksen jälkeen.

Onko kesäteattereiden kävijäkatto jo saavutettu? Me emme usko niin. Hämeenlinnan "vanha kesäteatteri" lopetti toimintansa 2014. Kaupungin yrittäjäjärjestö toimi aloitteentekijänä ja kaupunki rakensi kesäteatterille paremmat puitteet jo seuraavaksi kesäksi. Kesällä 2015 Hämeenlinnan uusi kesäteatteri HUK myi 7.000 lippua, kesällä 2018 jo 21.000. Jos paketti on kunnossa ja markkinointi tehokasta, menestystarinoita voi syntyä edelleen.


Ammattiteatterin kävijä vaatii paljon

Harrastajateatterin ja ammattiteatterin kävijät eroavat toisistaan jossain määrin. Ammattikesäteatterien asiakkaat ovat maussaan selkeästi muita konservatiivisempia. He haluavat takuuvarmasti viihdettä, eivät ajateltavaa. He odottavat myös hyviä palveluita ja mielellään televisiosta tuttuja tähtiä. Mitä kalliimpi lippu, sitä enemmän vaatimuksia. Katettu katsomo on jo itsestäänselvyys, lisäksi ravintolapalveluille ja mukavuustekijöille pannaan reilusti painoa.

Asiakkaat ovat valmiita matkustamaan tunninkin verran haluamaansa esitykseen, eli niin Uusimaa, Kymenlaakso kuin Kanta-Hämekin mahtuvat tähän aikajänteeseen. Kääntäen, Lahti ei kilpaile asiakkaista Turun tai pahemmin edes Tampereen kanssa. Suurin merkitys on itse tuotannolla, mutta edellisten vuosien kokemukset juurruttavat tradition joka kantaa. Tähän perustuvat niin Heinolan kuin vaikkapa Suomenlinnan ja Samppalinnankin menestystarinat. Samaan paikkaan mennään mielellään uudelleen.

Lahden uusi kesäteatteri on alusta alkaen panostanut katsojakokemukseen: Katsomossa on mm. ensimmäisenä suomalaisena kesäteatterina ollut A-oikeudet. Eturivin paikat aivan näyttelijöiden "iholla" ovat käyneet alusta alkaen erinomaisesti kaupaksi. Myös ravintolapalveluita on kehitetty yhteistyössä kulloisenkin vuokranantajan kanssa. Laukesin käyntikorttina on ollut intiimi ja kokonaisvaltainen teatterielämys, jossa matkaa katsomon äärimmäisestäkin nurkasta lavalle on niin vähän että katsojat näkevät näyttelijöiden pienimmätkin ilmeet. Musiikkiin on panostettu, tahdomme olla siinä kovaa kansainvälistä tasoa.


Lahden uuden kesäteatterin visio 2025

Lahden uusi kesäteatteri on 2025 Suomen tasokkain musiikkikesäteatteri ja yksi Lahden seudun kesämatkailun keihäänkärjistä. Laukes tuottaa intiimejä 5-7 näyttelijän ja pienen orkesterin kantaesitysmusikaaleja, jotka pohjaavat olemassa olevaan musiikkiin.

Laukesin kesätuotannon ympärille on paketoitu matkailutuotteita, hotelli- ja aktiviteettipaketeista aina kivijalkaliikkeiden ja ravintoloiden kampanjoihin. Laukesin kesäkausi ulottuu kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun ja kerää kesän mittaan 15.000 kävijää. Laukesin asiakaslähtöisyys ja kansainväliseen tuotantomalliin perustuva toimintatapa mahdollistaa sen, että Laukes pystyy luomaan uudenlaisia yhteistyömalleja liike-elämän ja matkailutoimijoiden kanssa.

Laukesin visio on linjassa Päijät-Hämeen strategioiden kanssa. Matkailustrategiassa sanotaan: "Matkailu- ja tapahtuma-ala on seudulle tärkeä talouden ja kasvun veturi, joka tuottaa kestävää hyvinvointia asukkailleen". Matkailu, tapahtumat ja elämykset mainitaan keihäänkärkinä myös Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa, Lahden kaupungin strategiassa ja Lahden alueen kilpailukykystrategiassa.


Paikkavaihtoehdot Lahdessa

Kesäteatterilla on oltava vakituinen kotipaikka. Yleisö ei yleensä seuraa teatteriryhmää, vaan paikkaa (Samppalinna, Pyynikki, Suomenlinna, Pesäkallio...). Jokainen muutto pakottaa aloittamaan alusta, luomaan uuden imagon ja suurelta osin myös uuden yleisöpohjan, tämän olemme kolmen muuton kokemuksella oppineet.

Lahden uusi kesäteatteri LAUKES on tuottanut kesäteatteria kolmessa paikassa: Myllysaaressa ja Katu-klubilla Lahdessa sekä Messilässä Hollolassa. Samaan aikaan olemme selvittäneet pysyviä paikkavaihtoehtoja ympäri Lahtea. Paras vaihtoehto olisi löytää monikäyttöinen ympärivuotinen ratkaisu - tila, jota voisi käyttää kesällä teatteriin ja syksyllä, keväällä sekä talvella johonkin muuhun. Nykyajan vaatimukset ammattiteatterille ovat kovat: Tarvitaan katettu näyttämö ja katsomo, aidattu ja vartioitu alue, sosiaaliset tilat niin yleisölle kuin esiintyjillekin, kunnon pysäköintialue sekä mahdollisuus tarjoilujen järjestämiseen.

Jotta kesäteatteri olisi kannattavaa, olisi katsomokapasiteetin oltava vähintään luokkaa 400-500, suuremmat ammattituotannot vaatisivat jopa 600-800(-1000)-paikkaisen katsomon. Laukesin kokemus on, että tuotannot voidaan saada itsensä kannattaviksi, mutta tilojen rakentamista "nollasta" joka vuosi talous ei kestä. Alkuaikojen haave sirkusteltasta torilla kaatuu siksi valitettavasti omaan mahdottomuuteensa. Onpa kesäteatterin toimijana kuka tahansa, jos kesäteatteria Lahdessa halutaan todella kehittää, sille on saatava kunnolliset pysyvät tilat.


Alla olevassa kartassa näkyvät kaikki ne keskusta-alueen paikat joita viime vuosien kuluessa on selvitetty pysyväksi kesäteatterin paikaksi Lahdessa. Osa niistä soveltuisi kesäteatterille erinomaisesti, osa kohtalaisesti, osa taas ei ollenkaan. Kahdessa niistä Laukes on toiminut.